Juttunäytteitä

Esimerkkejä vuosien varrelta

Juttuja 2010-luvulta

Esimerkkejä kulttuuri-pääkaupunkivuodelta

2000-luvun alun tekemisiä

Rock-festivaali voi olla herkuttelijan taivas - blaah blaah à la smoisala

Rock-festivaali voi olla herkuttelijan taivas

35 000 juhlijaa täytti Kansanpuiston
03.07.2015

46. kertaa järjestettävässä Ruisrockissa musiikin rinnalla muu tarjonta monipuolistuu vuosi vuodelta. Niin alueohjelma kuin ravintolatarjoilut ovat kasvaneet huimasti tällä vuosikymmennellä. Satsaus näyttää onnistuneen, sillä perjantai oli jälleen loppuunmyyty.

Ruisrockin ensimmäisenä iltana suurimmat stageille nousseet esiintyjät olivat Public Enemy ja Ellie Goulding. Rap-legenda Public Enemyn suorasanainen sanoma on kuumottavan ajankohtaista Yhdysvalloissa tapahtuneiden väkivaltaisuuksien ja mielenosoitusten takia. Suomalaisyleisö tuntui ottavan vahvasti kantaa heiluttaessaan nyrkkejään esityksen tahtiin.

Muutamaa astetta kevyempää linjaa edusti illan päättänyt Ellie Goulding, joka jatkoi Studio Killersin rannan puolella aloittamaa tanssisessiota saaden niityn notkumaan biitin tahdissa. Vaihteleva ohjelmatarjonta tuntui palvelevan hikoilevaa yleisöä.

Perjantai toi Kansanpuistoon 35 000 juhlijaa, ja myös Studio Killers sekä Kaija Koo vetivät puoleensa monikymmentuhantisen yleisön helteen siivittäessä nautintoa.

Turkulaisgourmee festarikansan ulottuvilla

Tänä vuonna festivaalin ruokapuolessa on panostettu paikallisuuteen. Ruokakioskeista tuunatut burgerit ja uuniperunat löytävät ostajansa, samaten lukuisat ruokarekat tuovat maukkautta musiikin lomaan.

Uutuutena Eat My Turku –konsepti tarjoaa neljän loistavan turkulaisravintolan antimia rennosti luonnon keskellä soundien soljuessa. Karo, Ludu, MBakery ja Tiirikkala ovat tuoneet osaamisensa festivaalikansan luo. Tarjolla on niin smörrebrödejä, leivonnaisia, lähiruokaa ja japanilaisherkkuja. Eat My Turku on Food & Fun –festivaalin satoa.

Samaten kuohuviini, erikoisoluet, erilaiset kahvit ja jäätelöt kutkuttavat festivaalikansan makuhermoja.

Ruisrockin loppuunmyydyn lauantain odotetuimpia esiintyjiä ovat muun muassa Pharrel Williams, Axwell /\ Ingrosso, Apulanta, Haloo Helsinki sekä Kasmir. Lisäksi alueen oheisohjelma karkuteillä olevine morsiamineen, graffiteineen ja sirkustaitelijoineen on runsaan huumaava.

Takaisin sivun yläosaan
Yhdysvallat vei lacrosse-pokaalin - blaah blaah à la smoisala

Yhdysvallat vei lacrosse-pokaalin

Lacrossen alle 19-vuotiaiden MM-kisat Turussa 12.-21.7.2012
21.07.2012

Lacrossen eli haavipallon MM-turnaus Turussa päättyi perinteitä kunnioittaen: Yhdysvaltain pelaajat saivat kultaiset mitalit kaulaansa voitettuaan Kanadan. Yksikään toinen joukkue ei ole voittanut alle 19-vuotiaiden maailmanmestaruutta. Irokeesien joukkue sai kotiin viemisekseen pronssiset mitalit.

Yhdysvaltojen selkeä ennakkosuosikin asema horjui Turun turnauksen aikana, kun ensimmäistä kertaa nuorten MM-kisojen 24-vuotisessa historiassa joukkue hävisi, vieläpä kahdesti. Sekä Kanada että Irokeesien joukkue voittivat amerikkalaiset alkulohkon otteluissa, mutta jatkokierroksilla sinipunavalkoinen joukkue ryhdistäytyi.

Finaaliottelu alkoi Kanadan maalinteolla viiden minuutin pelin jälkeen ja ensimmäinen jakso oli tasainen päätyen lukemiin 2-2. Toisella 20 minuutin jaksolla Yhdysvallat sai hurmoksen päälle ja puoliajalle mentiin vaahteralehtien neljän maalin takaa-ajoasemassa. Kanadan kannalta kolmas jakso alkoikin hyvin ja joukkue tehtaili nopeasti kolme maalia. Joukkue oli parhaimmillaan mestareista maalin päässä, mutta kiri loppui kesken.

Yhdysvalloilla oli suuri ja äänekäs kannattajajoukko mukanaan, mutta loppuunmyydyn katsomon muilla paikoilla kannustettiin raivokkaasti Kanadaa ja jopa buuattiin Yhdysvaltojen loppupelin viivyttelylle. Turussa ei kuitenkaan tehty lacrosse-historiaa, vaan 80 peliminuutin jälkeen Yhdysvallat voitti seitsemännen MM-tittelinsä maalein 10-8.


Pronssiottelu Irokeesien joukkueen juhlaa

Neljän parhaan joukkoon pääsivät Turussa sinisessä lohkossa pelanneet joukkueet: Yhdysvallat, Kanada, Irokeesien joukkue ja Englanti.

Englanti ja irokeesit kohtasivat jo ensimmäisessä turnausottelussaan, jolloin Pohjois-Amerikan edustajat murskasivat Euroopan huiput lukemin 24-2. Vaikka pronssiottelu ei aivan vastaavanlaiseksi maali-ilotteluksi päätynytkään, lukemat 18-1 puhuvat karua kieltä tasoerosta valtamerten välillä.

Irokeesien joukkueen edustajan mukaan intiaaneilla on Englantia vastaan aina erityispanos pelissä. Joukkue ei ole unohtanut, että miesten MM-kisat vuonna 2010 Manchesterissä jäivät väliin, koska Iso-Britannia ei myöntänyt intiaanikansojen edustajille viisumia. Irokeesien joukkue matkustaa Haudenosaunee-passeilla.

Lacrosse on alun perin kehittynyt Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa, ja lajilla on intiaaniheimoille hyvin erityinen merkitys. Irokeesien maajoukkue koostuu kuuden eri intiaanikansakunnan – Canyaga, Onieda, Tuscarora, Onondaga, Seneca ja Mohawk – pelaajista. Joukkue oli tullut Turkuun taistelemaan kullasta, eivätkä pronssimitalit saaneet aikaan riehakasta juhlintaa.

MM-kisojen tulokset:

  1. Yhdysvallat
  2. Kanada
  3. Irokeesien joukkue
  4. Englanti
  5. Australia
  6. Tsekki
  7. Saksa
  8. Suomi
  9. Skotlanti
  10. Wales
  11. Hollanti
  12. Etelä-Korea

Seuraavat lacrossen nuorten MM-kisat pelataan neljän vuoden kuluttua Kanadassa.


Alkuperäinen versio on julkaistu www.turku.fi-sivustolla.
Takaisin sivun yläosaan


Rakkaudella ja periksiantamattomuudella menestykseen -blaah blaah à la smoisala

Rakkaudella ja periksi-antamatto-muudella menestykseen

Kohtaamisia EDEssä 6.6.
06.06.2012

Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivää vietettiin 10. kertaa Turussa 6. kesäkuuta, tänä vuonna Logomossa. Tapahtuman pääpuhuja Duudsonin Jarno Laasala veti auditorion täyteen yrittäjiä, jotka pohtivat menestymisen keinoja, useimmiten hieman turvallisemmalla tavalla.

Duudsonien matkaa maailmanmaineeseen on pohjustanut periksiantamattomuus ja rakkaus siihen, mitä tekee.

Neljän seinäjokelaiskaverin tie itsensä teloen Hollywoodiin ei kenties tule ensimmäisenä mieleen suomalaisia menestystekijöitä pohdittaessa. Kuitenkin lumilautailu- ja skeittikulttuurista "Maailman paras on oltava" -asenteen imenyt nelikko on tällä hetkellä Suomen suurin tv-ilmiö. Asenteen lisäksi taustalla on yli vuosikymmen kovaa työtä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tv-ohjelman katsojamäärien kääntyessä laskuun muutama vuosi sitten, edessä oli uudistumisen aika.

- Olimme eläneet kuplassa. Brändin pitää kuitenkin elää ja liiketoiminnan on seurattava aikaansa, muistutti toimitusjohtajan roolissa Jarno Laasala.

Duudsonien ratkaisu oli kilpailijoiden analysointi kansainvälisellä tasolla, mikä innoitti uuteen, uniikkiin ohjelmaformaattiin. Duudsonit tuli taloon -ohjelma rikkoi katsojaennätykset ja uudisti Duudsonit-brändin.

Maailmalle kaiken uhraten

Alusta lähtien Duudsonien tavoitteena on ollut lähteä maailmalle. Määränpää oli selvä, keinot eivät. Menestystä rakennettaessa apua ja neuvoja on pyydetty ja saatu niin Markus Seliniltä, Renny Harlinilta kuin Saku Tuomiselta.

- Suomalaiset ovat maailman parhaita auttamaan, mutta apua emme pysty pyytämään, Laasala muotoili perusluonteemme. - Näkökulmamme on muuttunut alkuajoista täysin, hän kuvaili.

- Vuodesta 2004 lähtien kansainvälisen menestymisen eteen on tehty kaikki. Aika, raha, ystävyys- ja muut suhteet ovat olleet sivuroolissa. Ilman täydellistä sitoutumista ei onnistu, hän korosti.

Kun ovet vihdoin avautuivat vastoinkäymisten jälkeen, myös muita suomalaisia on autettu kansainvälisiin piireihin. Sekä Mad Adventures - että Kill Arman -tv-ohjelma ovat päässeet kansainväliseen levitykseen hyvin nopeasti.

Laasalan mukaan Duudsonit ovat unelmatyössään.

- Koskaan ei ole ollut kyse bisneksestä, vaan rakkaudesta ohjelmien tekemiseen. Kun jokainen meistä voi toteuttaa itseään ja muistaa kunnioittaa kollegojaan menestymisen eväät ovat koossa, Laasala kiteytti viestinsä turkulaisyrittäjille.

Turussakin yhteistyöllä uusia avauksia

Turun seudulla globaali taloustilanne on vaikuttanut voimakkaasti. Pk-yritysten tuloskehitys on pudonnut lähes kolmanneksen laman myötä. Vastaavassa tilanteessa alueella oltiin kymmenisen vuotta sitten, kun Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivää juhlistettiin ensimmäistä kertaa.

Duudson-Laasalan keinot menestykseen saivat myötämielisen vastaanoton Logomossa.

- Tavoitteena on Suomen yritysystävällisin seutu, kiteytti Turun Seudun Kehittämiskeskuksen vt. johtaja Niko Kyynäräinen tulevaisuuden pyrkimykseksi. - Maaliin ei päästä lehti-ilmoituksella vaan uusilla toimintatavoilla, hän jatkoi.

Eurooppalaisen Yrittäjyyden Päivän ohjelma on rakennettu pitkälti vastaamaan alueen pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin.

Päivän aikana yrittäjille oli tarjolla tietoa yritysilmeen tai verkkokaupan sekä bisnesenkeleistä ja yrityskummeista sekä yritysvastuusta. Lisäksi pöytäkeskusteluissa oli muun muassa mahdollisuus pureutua internet-markkinointiin ja kansainvälistymiseen sekä pelillisyyden hyödynnettävyyteen muilla aloilla.

Verkostoituminen on korostunut myös käytännön tekemisessä. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen hankkeissa on entistä enemmän yritysten kanssa yhdessä tekemistä ja suorempaa hyötyä suoraan yritystoimintaan.

Erinomainen esimerkki on Fortuna-kortteli, jota on lähdetty kehittämään paikallisten yritysten ideoiden ja yhteistyön pohjalta. Julkisen puolen tultua mukaan tavoitteita on voitu kasvattaa.

Alkuperäinen versio on julkaistu vanhalla www.turku.fi-sivustolla.
Takaisin sivun yläosaan

Ateneumissa ollaan hyvän elämän jäljillä - blaah blaah à la smoisala

Ateneumissa ollaan hyvän elämän jäljillä

Karin Larssonin merkitys näkyvillä
09.02.2012

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden yksi suosikeista oli Carl Larsson -näyttely Turun taidemuseossa. Nyt ruotsalaistaiteilijan teokset ovat levittäytyneet kattavampana otoksena Ateneumiin. Museot järjestivät Carl Larsson -yhteisnäyttelyn myös vuonna 1913.

Helsingissä 10.2. avautuvassa Carl Larsson - Hyvän elämän jäljillä -näyttelyssä hyvän elämän perusteiksi on nostettu koti, perhe, puuhtarhanhoito ja sisustus kuitenkaan soraääniä unohtamatta. Turun näyttelyyn verrattuna koti ja sen sisustaminen ovat saaneet suuremman roolin.

Carl ja Karin Larsson olivat edelläkävijöitä sisustusratkaisuissaan yhdistäessään ruotsalaiskansallisia perinteitä kansainvälisiin tuuliin. Ateneumissa taideteosten lomassa on esillä Larssonien suunnittelemia huonekaluja alkuperäisinä versioina sekä jäljennöksinä Lilla Hyttnäsistä. Samaten arkisen elämän, sekasotkunkin, esittäminen nousi Larssonien myötä uuteen arvoon.

Larsson-näyttelyitä Turussa ja Helsingissä tukee IKEA, joka jatkaa Larssonien inspiroimalla tiellä arjen idyllin rakentamisessa.

Erityisesti Karin Larssonin merkitys kodin rakentamisessa ja valoisan kodin ideaalin luojana pääsee näyttelyssä oikeuksiinsa.

- Karin taisi luoda kodistaan ja perheestään kokonaistaideteoksen, jota Carl vain taltioi, pohdiskeli näyttelyn kuraattori Timo Huusko myhäillen.

Astu sisään Larssonin teoksiin

Taitelija Alexander Reichstein on luonut Larssonin teoksista interaktiivisien installaation, Kotona.

- Larsson maalasi kotonaan, joten samat huoneet on kuvattu moneen kertaan eri kulmista. Minulle oli välittömästi selkeää miten toteuttaisin installaation. Yllätys oli, ettei kenellekään ollut tullut vastaavaa mieleen aiemmin, kertoi Reichstein Larsson-suurennosten keskellä.

Lähes huoneen kokoisiksi suurennettujen akvarellien kaappeja voi avata ja ikkunoista kurkistella takana häämöttävään maisemaan. Suurennokset paljastavat myös Carl Larssonin taiturimaisen tarkkuuden ja piirrosjäljen.

- Larssonien myötä valoisan kodin merkitys korostui, Reichstein jatkoi.

Perhe monissa muodoissaan

Larsson-näyttelyn toisessa rinnakkaisnäyttelyssä valokuvaaja Elina Brotherus, psykologit Maiju Tokola ja Riikka Toivanen tarkastelevat erilaisia perheitä. Voiko yksinasuva olla perhe tai kaksi aikuista ja koira? Miksi viranomaisten käsitys eroaa perheenjäsenten omasta tulkinnasta?

Perhe kuvassa -näyttelyssä yhdeksän perheen arkeen pääsee kurkistamaan valokuvin ja haastatteluin. Samalla voi itse pohtia minkälaiseen perheeseen kuuluu ja minkälainen unelmaperhe olisi.

Alkumeri sukelsi tunnelmaan -blaah blaah à la smoisala

Alkumeri sukelsi tunnelmaan

Anna Puu, Paradise Oskar, Kauko Röyhkä ja Emma Salokoski mm. lavalla sunnuntaina
06.08.2011

Alkumeren päivä on selkeästi omistettu perheille ja aktiviteeteille, mutta pimeän tullen maauimala oli tunnelmaa tulvillaan. Samppalinnan uima-altaassa rytmien ja värien kietoutuma loi altaaseen pulahtaneille ainutlaatuisen kokemuksen.

Pitkin päivää toistaan erinomaisempi artisti nousi viisi metriä uima-altaan yläpuolella olevalle Alkumeren estradille musisoimaan festivaalia varten sovitettuja tai sävellettyjä teoksia. Oleilun keitaaksikin kutsuttu Alkumeri-festivaali kietoutui niin aktiviteettien kuin musiikin osalta veteen ja hyvään oloon.

Liikunnallisen aamun jälkeen päivän työpajoissa niin pienet kuin aikuistuneemmatkin saattoivat muun muassa maalata vesiväreillä, rakentaa ja uittaa kaarnalaivoja tai tutustua Japanista peräisin olevaan parapara-tanssiin. Lapsille tarjolla oli myös saippuakuplia ja vauvoille värikylpyjä. 

Festivaali kuin tilataideteos

Jos päivä oli ollut jo tekemisen runsaudensarvi, niin pimeyden laskeutuessa valojen ja värien leikki loi Samppalinnasta alati muuttuvan tilataideteoksen. 

Festivaaliväki sai ainutkertaisen kokemuksen, kun Wimmen joiku kiiri pitkin vedenpintaa syvälle uimareiden sisuksiin ja kauas Turun yöhön. Uskomaton värikylpy sekä altaan pohjassa olevat kaiuttimet tehostivat vaikutuksen.

Jonna Tervomaa yhdessä Alkumeren orkesterin kanssa loi keskiyön jälkeen urheilupyhättöön lähes hartaan tunnelman. Tervomaan tutut biisit olivat saaneet uudenlaisen kuosin, kun hänen Alkumeren jousikvartetin kanssa lavalla olivat Jussi Jaakonaho kitaroineen Teho Majamäki lyömäsoittimien kera.

Samat riennot tarjolla sunnuntaina

Sunnuntain fiilistelyn voi aloittaa aamujoogalla ja muun muassa seiväshyppääjä Eemeli Salomäen vetämällä jumpalla. Aquazumba on varmasti päivän toiminnallinen erikoisuus muun aktiviteettitarjonnan noudattaessa samaa kaavaa kuin lauantaina.

Musiikillisesta kattauksesta Alkumeren huikealla lavalla vastaavat esimerkiksi Emma Salokoski, Paradise Oskar, Kauko Röyhkä sekä Anna Puu

Päihteetön festivaali sopii kaikille ja kaikenikäisille.

Verokarhu on byrokratiametsän kuningas -blaah blaah à la smoisala

Verokarhu on byrokratiametsän kuningas

Jos virastoon haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt
13.04.2011

Selkeä kevään merkki on korjattujen veroilmoitusten palauttaminen verotoimistoon. Samaan aikaan herää suomalainen verokarhu, josta esitettiin luontodokumentti tällä viikolla Turun verovirastossa jonottaneille.

Mikropatia-festivaalin Karhun peijaiset -esitys kertoo päätähden lisäksi byrokratiametsän siimeksessä asustavista eläimistä ja luonnon kiertokulusta ilmastonmuutoksen vaikutuksia unohtamatta.

Kevät on saapunut myös byrokratiametsään, jossa pykälät ovat alkaneet nousta maasta, leimasinlinnut ilakoivat lomakepelloilla ja nitojahaukka vaanii korkeuksissa. Veroilmoitusten jättöaikaan metsän seuratuin eläin, verokarhu on lähtenyt liikkeelle.

- Verokarhu ei koskaan tapa saalistaan vaan vie vain vähän kerrallaan jättäen pienimmät rauhaan. Kuitenkin ilmastonmuutoksen myötä karhujen on nähty käyvän yhä pienempien uhrien kimppuun, kertoi dokumentissa esiintynyt tutkija Otso Käpälämäki.

Pelätty verokarhu on tärkeä osa elämän kiertokulkua, sillä maatuva verokarhun ruho erittää veroiiniä, joka lisää byrokratiametsän hyvinvointia.


Teatteri päihittää arjen

Suuri osa veroviranomaisten asiakkaista hoitanee asiansa jo verkossa. Tällä viikolla teatteriesitys vetikin väkeä virastoon enemmän kuin verojen hoitaminen.

- Mikropatia-festivaali levittäytyi jonottajien keskelle Turun veroviraston aloitteesta, kertoo luontodokumentin toteuttanut Ishmael Falke. Mittatilaustyönä tehty esitys on saanut asiallisessa ympäristössä iloisen vastaanoton.

Vuoden alusta lähtien Mikropatia-esityksiä on ollut jo kymmeniä ja näytöksiä lukematon määrä eri puolilla kaupunkia. Festivaalin seuraavassa luontodokumenttijaksossa tarkastellaan Suomen leijonan vaiheita. Pääsiäiseen Mikropatia johdattaa turkulaiset maanantaina 18.4. Kauppahallissa Lemmentauti - myötä- ja vastalääkkeitä lemmenhoureisiin! -esityksen myötä.

Alkuperäinen versio on julkaistu www.turku2011.fi-sivustolla.
Takaisin sivun yläosaan

Logomo valmistuu kipinöiden - blaah blaah à la smoisala

Logomo valmistuu kipinöiden

Täällä kulttuuri on kuin kotonaan
21.07.2010

VR:n vanha konepaja muuttaa muotoaan. Entinen tehdashalli on pian kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus, Logomo, jossa on tarjolla kulttuuria joka päivä 16.1.–18.12.2011 välisenä aikana.

Kesähelteillä Logomossa ahertaa viitisenkymmentä ammattilaista muokkaamassa teräksestä ja betonista kotia lukuisille näyttelyille ja esityksille. Esimerkiksi Eerik XIV –oopperan maailmanensi-ilta on Logomon yhdellä estradilla vuoden 2011 syksyllä.

Työtä on tehty alkuvuodesta lähtien ja tekemistä riittää loppuvuodeksikin kaksinkertaiselle osaajajoukolle, jotta Logomo on valmis vastaanottamaan vieraansa 15.1.2011. Tuolloin kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy ja Logomo avautuu niin kulttuuriuntuvikoille kuin –konkareillekin vuoden jokaiseksi päiväksi.

Ensimmäiset vieraansa Logomo vastaanotti kuitenkin jo huhtikuussa, kun Kimmo Pohjosen Haitaripainia aloitti pilottikiertueensa sieltä.

9 000 neliötä elämyksiä ja yllätyksiä

Avautuessaan Logomon lähes 9 000 neliömetriä ovat täynnä pitkäkestoisista näyttelyistä ja suuren mittaluokan esityksistä. Lisäksi tiloihin rakennetaan kahvila sekä 2011-kauppa.

Satamanpuoleiseen länsipäätyyn tulee viisi suurnäyttelyä, jotka ovat esillä koko kulttuuripääkaupunkivuoden ajan. Itäpäätyyn puolestaan rakennetaan esitystila ja katsomo 1 200 ihmiselle. Eerik XIV –oopperan lisäksi Logomossa nähdään kaikkiaan yli 50 esitystä. Erilaisia näytelmiä, oopperoita, konsertteja ja taide-elämyksiä on luvassa läpi vuoden.

Rautatien läheisyydessä Logomo on helppo paikallistaa keltaisesta julisteesta, joka kertoo, missä kulttuuri on kotonaan. Vuoden 2011 aikana Logomo odotetaan kävijöitä noin 150 000.

Logomon osoite on Köydenpunojankatu 14.

Alkuperäinen versio on julkaistu www.turku2011.fi-sivustolla.
Takaisin sivun yläosaan

Turku on antanut meille jo 6 pistettä - blaah blaah à la smoisala

"Turku on antanut meille jo 6 pistettä"

Tule pelaamaan panna-futista klo 12 lähtien Aurajoella
28.08.2009

Ruotsi jatkoi naisten jalkapallon EM-turnauksen voittokulkuaan Veritaksella lähes 6 000 katsojan edessä. Maanantain ottelu Englantia vastaan on jo lähes loppuunmyyty. Myös 3.9. Suomen puolivälieräottelu on varattu loppuun.

Veritaksen taika piti jälleen. Voittajajoukkue teki kaksi maalia vajaassa 20 minuutissa ja peli oli selvä. Pienet italiattaret eivät voineet mitään Ruotsin vahvalle puolustukselle. Samalla Ruotsi varmisti puolivälieräpaikan.

Veritaksen katsojamäärät ovat samanlaisessa nousujohteessa kuin Ruotsin ylivoimaisuus. Ensimmäisessä naisten jalkapallon EM-ottelussa sunnuntaina yleisöä oli noin 2 500, mutta nyt päästiin jo 5 947 katsojaan. Ilmassa oli urheilujuhlan tuntua, kun väki taaperosta vaariin kannusti joukkueita, pääasiassa Ruotsia.

- Pidämme Turusta. Olemme saaneet jo kuusi pistettä, nauroi Ruotsin valmentaja Thomas Dennerby ottelun jälkeen. Pelasimme täysillä vain ensimmäiset 20 minuuttia, sillä tärkeintä on varmistaa pisteet ja säästää voimia jatkoa varten, hän jatkoi.

Ottelun parhaaksi pelaajaksi valittiin Ruotsin keskikenttäpelaaja Caroline Seger, jonka mukaan joukkueen vahva yhteistyö on ollut avain menestykseen.

Ruotsi on voittanut kymmenen ottelua peräkkäin ensin EM-karsinnoissa ja nyt turnauksessa Turussa. C-lohkon viimeisessä ottelussa vastaan asettuu maanantaina Englanti, joka voitti Venäjän 3-2.

Viimeinen mahdollisuus panna-futikseen

Panna-futiksen ideana on pelata kuuden metrin häkissä 2-4-henkisin joukkuein 2x5 minuutin ottelu. Peli voi päättyä aiemminkin, jos joukkue tekee ns. panna-maalin eli maalin vastustajan jalkojen välistä. Tämän takia ottelun jännitys säilyy viimeiseen hetkeen asti.

Lauantaina ei ole turnausta, vaan jokainen kiinnostunut on tervetullut pelaamaan panna-futista.

Aurajoella pelattava panna-futis on ollut yksi näkyvimmistä EM-kisojen oheistapahtumista.

Oikeusvaltio kohtelee kunnioittaen - blaah blaah à la smoisala

Oikeusvaltio kohtelee kunnioittaen

Euroopan neuvosto keskeisessä asemassa
11.03.2004

- Sitoutuminen ihmisoikeuksiin punnitaan erityisesti siinä, että niistä pidetään tiukasti kiinni myös ratkottaessa vakavimpia uhkia, totesi presidentti Tarja Halonen luennoidessaan oikeustieteellisessä tiedekunnassa 11.3. Calonian luentosali oli ääriään myöten täynnä, silti lukuisat halukkaat jäivät ulkopuolelle.

Halosen mielestä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistämisessä Euroopan neuvosto on ollut keskeisessä asemassa koko Euroopassa. Neuvosto ja sen parlamentaarinen yleiskokous ovat aito parlamentaarinen foorumi, jossa eri maiden oppositiot voivat luoda yhteyksiä. Samalla ne toimivat tehokkaana demokratiakouluna uusien jäsenmaiden johtajille.

Ihmis- ja perusoikeudet saivat näkyvän sijan Euroopan unionin perusoikeuskirjan myötä.

Euroopan neuvoston suunnannäyttäjän asemaa kuvaa hyvin se, että EU:n tuomioistuimet ovat alkaneet päätöksissään viitata suoraan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiin että myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen yksittäisiin tuomioihin.

Ihmisoikeudet ja demokratia kestävintä kriisien hoitoa

- Euroopassa tapahtuneiden pommi-iskujen selvittäminen, syytettyjen kohtelu sekä EU:n taistelu terrorismia vastaan osoittavat miten oikeusvaltio toimii, muistutti Halonen.

- Ihmisoikeudet, demokratia ja niihin läheisesti liittyvä sosiaalinen koheesio ovat kestävintä uhkien- ja kriisientorjuntaa sekä -jälkihoitoa, hän jatkoi.

EU:n toiminnassa ihmis- ja perusoikeudet saivat näkyvän sijan vuonna 2000 annetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan myötä. Perusoikeuskirja tullee sisältymään lähes muuttumattomana laajentuvan unionin perustuslailliseen sopimukseen. Samalla luodaan pohjaa EU:n liittymiselle Euroopan ja muiden ihmisoikeussopimusten osapuoleksi jäsenmaiden rinnalle. Kehitys on väistämätöntä. Nykymaailmassa ei voi ajatella yhteiskuntaelämän eri lohkoihin ulottuvaa lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovaltaa ilman siihen liittyvää ihmis- ja perusoikeuskontrollia.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen luento "Miten käy ihmisoikeuksien laajentuvassa Euroopan unionissa?" avasi oikeustieteellisen tiedekunnan Studia Constitutionis Europeae -luentosarjan.

Algoritmit arjen apuna - blaah blaah à la smoisala

Algoritmit arjen apuna

03.07.2002

Sujuvasti toimivat liikennevalot ja netin kautta tapahtuva laskunmaksu ovat mahdollistuneet algoritmien ansiosta. Vaivattoman elämämme takana jyllää näkymätön algoritmien armada. Näitä ongelmanratkaisumenetelmiä pohdittiin teoreettisista näkökulmista SWAT 2002 -konferenssissa DataCityssä 3.-5.7.

Algoritmi on tietokoneen kakkuresepti: kuvaus siitä mitä tulee tehdä.

Algoritmi on tietokoneohjelman ongelmanratkaisumenetelmä, kuvaus siitä mitä tulee tehdä, miten ja missä järjestyksessä. Se toimii siis kuin kakkuresepti.

- Algoritmitutkimus on tietojenkäsittelytieteen ydinaluetta, totesi Akatemiaprofessori Esko Ukkonen Helsingin yliopistosta.

Tutkijat pyrkivät optimaalisiin ratkaisuihin esim. lentokoneiden polttoainekulutuksen laskemisessa, ja usein tulos saattaa olla liki optimaalinen, mutta absoluuttisesti parhaaseen ei koskaan päästä. Ratkaisuja ei aina löydy tai ne ovat hyvin hankalia, mikä toisaalta mm. mahdollistaa yhä laajenevan sähköisen toiminnan turvallisesti salauksen suojissa.

Viime vuosina algoritmitutkimus on ollut merkittävänä apuna ihmisen perimän selvittämisessä. Pienistä geenipaloista on rakennettu suurempia kokonaisuuksia algoritmeihin perustuvien sovellusten avulla. Varsinkin Helsingin yliopistossa biologien ja algoritmitutkijoiden yhteistyö on ollut tehokasta. Biologit ovat voineet saada toimivan sovelluksen käyttöönsä muutamassa kuukaudessa.

Yhteistyö on tiivistä myös Turussa TUCS:n ja Biotekniikan keskuksen kesken.

Turussa vahva panostus

Algoritmeja on tutkittu Turun yliopistossa kolmenkymmenen vuoden ajan. Turku Centre for Computer Sciencen (TUCS) johtajan Timo Järven mukaan viimeisen 25 vuoden aikana Turusta on tullut 22 algoritmiväitöstutkimusta. Vuosittain maisteritutkintoja valmistuu 5-10. Uuden informaatioteknologian laitoksen myötä tutkimussuunta tulee jatkumaan vahvana.

Pohjoismainen algoritmiteorian konferenssi SWAT kokoaa joka toinen vuosi tutkijat eri puolilta maailmaa. Heinäkuun alussa Turussa oli lähes sata algoritmitutkijaa noin 20 maasta. Kutsuttuina esitelmöijinä olivat Torben Hagerub Frankfurtin yliopistosta ja professori Heikki Mannila Helsingin yliopistosta ja Teknillisestä korkeakoulusta.

Alkuperäinen versio on julkaistu vanhalla www.utu.fi-sivustolla.
Takaisin sivun yläosaan